Nyt on sit taas ensi vuosi...

Ei oikein hirveästi irtoa ajatuksia tästä vuoden vaihtumisesta. Itse en oikein jaksa innostua koko juhlasta ja onneksi se onkin nyt taas sitten vuoden päässä... Tavallaan en oikein pidä vuodenvaihdetta edes minkään uuden alkuna tai muutenkaan millään tavalla kovin ratkaisevana asiana elämässäni. Hankaloittaa vaan elämää kun pitää oppia kirjoittamaan taas uudenlaisia päivämääriä :) Enemmän uudelleen heräämistä ja uusista asioista innostumista koen syksyisin. Syksyllä mulle olisi helppoa myydä melkein harrastus kuin harrastus ja tosissani olisin sitä mieltä, että tottakai mä jaksan ja mulla on aikaa. Syksyisin myös opiskelu tuntuisi ihanalta asialta ja energiaa tuntuis olevan muutenkin ihan mihin vaan. Onneks olen kuitenkin tähän ikään mennessä opppinut, että ihan turha ahnehtia, väsymys yllättää jo lokakuun puolivälissä :D

Viime syksynä innostuin puukäsitöistä. Jollain tavalla kauan takaraivossa on ollut ajatus siitä, että olisi ihana osata tehdä omin pikku kätösin jotakin. Ilmoittauduin kansalaisopiston puukäsityökurssille ja ai hitsi kun siellä on mukavaa. Tunneilta pois lähtiessä tekisi mieli melkein hypellä, koska on niin hyvä fiilis kun on oppinut taas jonkin uuden työtavan ja käyttämäään uutta työkalua. Joululahjaksi sain veljeltä puukäsityö kirjan ja sitä olen tässä näpit kuumina lukenut ja odotan innolla, että pääsen tunneilla testaamaan taas uusia juttuja. Eikä huono harrastus ollenkaan, kun miettii haavetta talon rakentamisesta :D Onhan se mukava, kun osaa sitten itse tehdä edes jotakin ja mikä tärkeintä, uskaltaa tarttua työkaluihin ja tietää mitä niillä tehdään.

Toisaalta niin siistiä, että on nyt sit tämä vuosi!! Viime vuonna ajattelin koko ajan vain sitä, kuinka ensi vuonna pääsen toden teolla laittamaan käyntiin projektini omasta pikku mökistä...