Tänään koin lievää pettymystä, kun olisin halunnut ilmottautua hopeatyökurssille kansalaisopistoon. Kyseiseen kansalaisopistoon pystyi ilmottautumaan ainoastaan paikan päällä käymällä ja tänään oli ensimmäinen päivä. En ollut ehkä ajatellut tarpeeksi, mutta siis ilmottautumiseen oli aivan järjetön jono, vaikka olin paikalla jo puoli tuntia ennen. Käännyin takaisin kotiin, sillä ajattelin, että mun sunnuntai on aivan liian kallis siihen, että jonottaisin pari tuntia ja sitten vielä en pääsis koko kurssille.
No, onneksi löysin yhdestä toisesta kansalaisopistosta hopeaketjujurssin (pystyi ilmottautumaan netissä ja pääsin :D ) ja sen lisäksi olen menossa hopeasavikurssille :) Eiköhän tässä ole taas virikkeitä aivoille vähäksi aikaa. Ja miten onnellinen olen muutosta tähän radan varteen, sillä tästä on niin helppo kulkea joka paikkaan ja voi siis katsella aika monen paikkakunnan kansalaisopistojen tarjontaa. Entinen kotikaupunki Porvoo oli tosi kaunis ja ihana paikka, mutta kulkeminen sieltä minnekään ilman autoa oli vähän turhan hankalaa ja kallista.
Tänään pääsin vähän eteenpäin tilkkutyössänikin ja hyvä niin, sillä ystäväni poika syntyi viikon etuajassa juurikin tänään :)
Tässä pieni vilaus peitosta. Olen vasta ommellut palat yhteen. Reunaan olen kiinnittänyt ruskean kankaan kevyesti nuppineuloilla, sillä halusin mallata värejä. Ainakin noihin yksivärisiin ruutuhin olisi tarkoitus kirjailla kuvioita ja pojan syntymäpäivä :) Yhden tilkun yli kulkee leveä pitsinauha. Ja tässä ensimmäisen tilkkutyöni kohdalla huomasin senkin, että nuo raitakankaat on vähän kettumaisia, kun niistä näkee heti, jos vähänkin on vinossa. Noh, eiköhän tuo silittämisen jälkeen näytä paremmalta... Onpahan ihan itse tehdyn näköinen! :D
1 kommentti:
Älä suotta sure raitakankaan vinoutta, peitto on rakkaudella itse tehty, ei kaupan tusinatavara..siis ainutlaatuinen ja kaunis ja varmasti tykätty!! =)
Lähetä kommentti