Mielen matkoja ja irtiottoja?

Mun mieli tekee taas matkoja... En ole oikein tyytyväinen nykyiseen elämääni ja aikaisemmin kutsumusammattina aloittamani ammattini ei tunnu enää oikealta. Ei tosin pelkästään työn takia, vaan työyhteisön ja organisaation jäykkyyden ja epäoikeudenmukaisuuden vuoksi.

Olen haaveillut vuorotteluvapaasta, mutta tuntuu, ettei siihen oikein olisi varaa enkä ole tiennyt mitä vuorotteluvapaallani tekisin.

Olen haaveillut omakotitalosta, mutta jotenkin tämä pk-seudun hintataso tuntuu sellaiselta, että täältä talon ostaminen tarkottaisi työorjuutta loppuelämäksi ja sitä en halua. En todellakaan. Mistä sitten aloinkin miettimään, että miksi ihmeessä minun edes pitäis olla täällä. En alunperinkään halunnut koskaan Helsinkiin ja nyt olen pariinkiin otteeseen asunut siellä ja viimeiset 6 vuotta käynyt Helsingissä töissä. Että eikö jossakin muualla voisi olla aivan yhtä kivaa ja vielä varmasti parempi laatuista elämää. Jotenkin vain olen kangistunut siihen kaavaan, että tekisin tuota työtä aina ja juurikin Helsingissä, kun voisin tehdä sitä ihan missä tahansa tai vaikka jotakin ihan muuta.

Ja päädyin taas haaveilemaan elämästä Pohjanmaalla. Jostain syystä Pohjanmaan rannikko tuntuu mun sydämen kodilta. Siltä tuntui myös Porvoo, mutta Porvoo on kallis paikka asua.

Ja eilen päätin, että parin vuoden sisällä jään vuorotteluvapaalle vuodeksi, laitan tämän asuntoni vuokralle ja lähden itse vuokralle, ehkä Kristiinankaupunkiin. Tuo pieni kaupunki on niin ihanan idyllinen paikka, että varmaan menisi yksi vuosi kävellessä ympäriinsä ja huokaillessa. Ja tuolla päin on aika edullisia mökkejä.. nytkin yksi aivan ihan Närpiössä..

http://www.etuovi.com/kohde/353140

Katsotaan millä tuulella olen taas kuukauden päästä...nyt vaan pitäisi vähän säästää rahaa,

jotta olisi varaa olla vuosi vuorotteluvapaakorvauksella...